Uusia perinnetaloja – jo viidennen sukupolven voimin

Kirvesmies Taneli Luoma rakensi nuorena timpurina serkkupoika Toni Luoman kanssa moderneja omakotitaloja, mutta sitten iski houkutus muuttaa suuntaa. He päättivät ottaa haltuun sukunsa hirrenveistäjien vanhat taidot, kun mestareilta oli vielä mahdollista ottaa kaikki opit talteen. Se kannatti, ja nyt isät katsovat ylpeinä timpuripoikiensa työtä.

Mikä perinteisissä pohjalaistaloissa on niin ylivoimaista? Tähän kysymykseen serkukset ovat tottuneet vastaamaan.

Teksti Heli Karhumäki | Kuvat Heli Karhumäki ja Taneli Luoma

Harmaa peltihalli kohoaa mäntymetsän laidalla Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, Alajärvellä. Talotehdas on Rakennus Luoma Oy:n tukikohta, jossa miesporukka aloittaa työt aina aamuseitsemältä.

Juuri nyt hallissa valmistuu suurin tämän porukan koskaan veistämä pohjalaistalo, noin 400 neliömetrin kaksfooninkinen pytinki satakuntalaiselle perheelle.

Kun astuu halliin, eteen avautuu huima näkymä ja kiintoisa äänimaisema. Hallin kaiku voimistaa kirveiden kolkkeen, moottorisahan kirskunnan ja tukkivannesahan jyrinän. Välillä työn äänet vaimenevat lempeään piilukirveen pätkytykseen. Puhtaan vaaleasta Kainuun metsien männystä muovautuu toistensa lomaan napakasti loksahtavia hirsiä.

Käytössä on työkaluja, jollaisia Tanelin ja Tonin isoisän isoisä Joonas Luoma käytti jo 150 vuotta sitten. Puut kuoritaan edelleen parkkuuraudoilla ja kuorintaveitsillä.

– Moottorisahaa käytetään vain siinä määrin, ettei käsityön jälki häviä. Varusten ja nurkankaulojen suuret linjat muotoillaan nykyaikaisilla moottorisahoilla, mutta ne viimeistellään edelleen kirvein ja taltoin, Taneli Luoma kertoo.

Hallin lattiaa peittää kerros pehmeää höylänlastua, jota miehet potkiskelevat tieltään kantaessaan vasta veistettyä kolmen metrin hirttä paikalleen. Tämän he jaksavat nostaa paikalleen vielä hartiavoimin, mutta huoneen mittaisia ehjiä hirsiä ei kannata yrittääkään. Sellaisiin tartutaan hallinosturin suurilla leuoilla.

Konevoima on otettu apuun sellaisissa vaiheissa, joissa on tarpeen säästää aikaa ja kroppaa. Se vähentää tapaturmariskejä ja säästää myös tilaajan rahaa.

– Nostureilla hirret siirtyvät kevyesti paikasta toiseen. Ennen siirtelyyn tarvittiin isompi määrä miehiä sekä erilaisia vipuja ja voimapyöriä.

Hirren pitää loksahtaa ”just eikä melkeen”

Hirsistä on ladottu jo viiden varvin verran talon pohjakerrosta. Rungosta erottuvat huoneet ja oviaukkojen kohdat. Sisätilassa talon runkoaihio näyttää jättimäiseltä, ja suuri talosta tuleekin. Pelkkä veistotyö vie neljältä mieheltä neljä kuukautta.

Kehä tehdään ja kasataan hallilla ensimmäisen kerran, mutta talo on niin korkea, että se pitää tehdä kahdessa erässä, ensin alakerta, sitten yläkerta.

– Uuden kehikon tekeminen on palkitsevaa, koska jokainen puu on erilainen ja eri muotoinen, Taneli Luoma kertoo.

– Veistetyn hirren pitää sopia edellisen selkään just eikä melkeen. Sitä piirrellään, mittaillaan ja sahaillaan, jotta nurkkasalvokset istuvat toistensa lomaan tarkasti. Ensimmäisen sovituksen jälkeen hirren pintaa usein vielä hifistellään kerran tai pari. Mutta joskus hirsi istuu kohdalleen ensi pudottamalla täydellisesti. Siitä tulee tosi onnistunut fiilis!

Serkkupoika Toni käänsi Tanelin pään

Teini-iässä Taneli ei ollut kiinnostunut hirsirakentamisesta, vaan hän opiskeli hitsaajaksi ja lähti useammaksi vuodeksi konepajoille töihin. Välillä hän kävin auttelemassa serkkupoika Toni Luomaa tämän rakennusprojekteissa. Homma alkoikin vetämään niin, että Toni sai hänet kimppaan ja yhtiökumppaniksi.

Ensin he rakensivat kelpo omakotitaloja nykymenetelmin.

Mutta aina kun joku tilasi vanhan pohjalaistalon korjausta, haaste innosti. Siinä tarvittiin erilaista tietoa ja luovaa ongelmanratkaisua. Pohjalaistalojen mittasuhteet, tekninen kestävyys ja tyylipiirteet herättivät serkuksissa arvostusta. Pohjalainen rakennustaito oli usein kulkenut suvuissa, tai se oli hankittu kirkkojen tai laivojen rakennustyömailla mestareiden opissa.

Pohjalaistalon perusmallit ovat alkaneet kehittyä 1600-luvun taloudellisen nousukauden aikana, ja niiden erityispiirteenä oli varallisuutta osoittava komeilun halu. Suurin osa perinteisen pohjalaismallin taloista on rakennettu 1700-luvun ja 1900-luvun alun välillä.

2000-luvulla syntyi uusi trendi, jossa yhdistyvät kodinrakentajan lapsuusmuistot ja ekologinen vastuullisuus. Vanhoja pohjalaistaloja siirrettiin uusille rakennuspaikoille tai sellaisia rakennettiin uudisrakennuksina hirrestä.

Siirtämisen tai rakentamisen asiantuntijoita ei kuitenkaan ole Suomessa ollut paljon.

– Me alettiin Tonin kanssa miettiä, että meidät isät ja papathan on tehneet tätä hirsihommaa. Miksemme mekin pitäisi sitä taitoa yllä?

Tiedossa oleva rakentajahistoria ulottuu viiden sukupolven taakse, Joonas Erkinpoika Luomaan, joka oli syntynyt 1870. Joonaksella oli poika Vilho, Vilholla oli poika Olavi, jolla oli kaksi rakentajapoikaa, Veli-Matti ja Leo, jotka ovat Tanelin ja Tonin isät. Isillä on myös serkkuja ja muita velipoikia, ja ”kaikki ne on jotakin rakentaneet”.

– Niinpä lähdettiin viemään asiaa firmana eteenpäin ja markkinoimaan perinteisiä hirsitaloja. Mutta perehtymistä se vaati.

Leo Luoma on mielellään opettanut pojille vanhoja työtapoja yhdessä tekemällä. Ammattitaitoa serkukset Taneli ja Toni ovat kerryttäneet myös korjausprojekteissa ja hankkimalla tietoa alan kirjallisuudesta. Kovan luokan kirvesmieheksi Rakennus Luoma Oy:n porukkaan on saatu kolmaskin serkus, Arttu Nurminen.

Tanelin merkittävin pohjalaistalon restaurointiprojekti on kestänyt jo viisi vuotta ja jatkuu yhä. Hän toimii osan työajastaan pääurakoitsijana ja hirsirakentajana kuuluisassa Kosolan talossa Lapualla. Historiamatkailukohteeksi restauroituun lähes 800 neliömetrin rakennukseen on tehty kivijalasta alkaen perusteellinen kunnostus sekä sisätilojen perinteenmukainen uudelleen rakentaminen.

Vanha rakennustaito jaksaa hämmästyttää

Mitä pitempään Taneli Luoma on perinnetalojen saloihin perehtynyt, sitä enemmän hän ihailee menneen ajan mestareiden teknistä taitoa ja visuaalista tyylitajua. Pohjalaistalon yksinkertainen perusmalli selkeine, avarine tiloineen jaksaa viehättää.

– Kyllä herää kunnioitus, kun näkee, miten entisajan mestarit osasivat suunnitella ja toteuttaa suurten rakennusten kestävät rakenteet, ja toisaalta nikkaroida käsityönä hienoja ja koristeellisia yksityiskohtia.

Kaikki tehtiin käsityönä vieläpä itse valmistetuilla työkaluilla, ilman konevoimaa.

– Kokonaisen talon rakentaminen on vaatinut aivan jumalattoman määrän työtä, Taneli summaa.

– Puut on kaadettu ja kuljetettu pelkkoina metsästä hevosella, ja hakattu kirveellä muotoonsa. Se on nykypäivänäkin raskasta ja vaativaa työtä, vaikka on kaikenlaisia apuvälineitä, mutta ennen se oli vielä kymmenen kertaa vaativampaa. Lattialankutkin on sahattu ja hakattu käsin. Peiliovet, koristelistat ja kattokourut on punnattu käsihöylillä.

Taivasalta halliin säiltä suojaan

Rakennus Luoman ensimmäiset hirsikehät koottiin entisaikojen lailla taivasalla. Säiden armoilla työskentely tuotti kuitenkin monenlaista riskiä ja epämukavuutta. Taneli ja Toni ostivat siksi Alajärveltä teollisuushallin ja muokkasivat sen yrityksen tarpeisiin sopivaksi.

– Leo on ollut meidän mentori näihin päivään asti, Taneli kertoo sedästään suurella lämmöllä.

– Viisi vuotta sitten Leo jo sanoi, että tämä on sitten viimeinen projekti, jossa hän opastaa, mutta aina se tänne luunsa vetää. Ensin Leo teki täyttä päivää, sitten puolta päivää, sitten muutamaa tuntia ja nyt käy vaan pottuilemassa. Saa nähdä, milloin se lopettaa kokonaan, luultavasti ei koskaan.

Serkukset pyrkivät koko ajan kehittämään työmenetelmiä ja apulaitteita, jotta työ olisi fyysisesti mahdollisimman helppoa ja turvallista. He eivät kuitenkaan halua koneellistaa työtä niin pitkälle, että käsityön leima häviää.

Serkuksilla on töissä luottoporukka työssä harjaantuneita kirvesmiehiä.

– Teemme aina yhtä taloa kerrallaan, muuhun ei riitä hallin tila eikä miehet. Joskus tehdään saunoja tai piharakennuksia pienempinä projekteina talojen sivussa.

Taloja tehty jo parikymmentä

Täyskokoisia pohjalaistaloja on tähän mennessä rakennettu parikymmentä ympäri Suomen, paikkakuntina Laihia, Nokia, Rauma, Naantali, Turku, Oulu, Evijärvi, Seinäjoki ja Alajärvi, Oulun ja Turun seudulle on noussut useampikin pytinki.

Jokainen valmistunut talo toimii jo itsessään veistämön mainoksena. Tarjouspyyntöjä tulee paljon Etelä-Suomesta.

– Ihmisiä miellyttää pohjalaistalon visuaalinen ilme, ekologisuus ja terveellisyys. Nämä talot eivät ole nopeasti valmistuvia vakiopaketteja, mutta tilaajat ovat valmiita odottamaan ajan, jonka projekti vaatii.

Mahtaako suvussa kasvaa jo kuudetta kirvesmiespolvea? Tanelin veistohommia ja nikkarointeja seuraa usein kiinnostuneena hänen vielä kouluikäinen poikansa.

– Voi kun edes poika ymmärtäis keksiä jonkun aivan muun ammatin, Taneli veistelee hymyillen.

20 kysymystä perinnetimpurille

Taneli ja Toni Luoma ovat tottuneet vastaamaan kiinnostuneiden kysymyksiin, alkaen tontin vaatimuksista ja talomallin suunnittelusta. Tässä joukko kysymyksiä, jotka kodin hankkijoita kiinnostavat eniten. Vastaukset ovat Taneli Luoman.

1. Jos haluan perinteisen hirsitalon, mistä lähden liikkeelle? Onko teillä tarjota vakiomalleja?

Olemme kehitelleet asiakkaan avuksi yrityksemme nettisivuille pohjalaistalojen malliston, mutta lähes aina talo valmistetaan yksilöllisesti asiakkaan toiveiden mukaan. Vakiomallienkin pohjalta voidaan lähteä kehittämään tilaajan toiveiden mukaista mallia.

2. Voitteko tehdä talon oman mummolani mallin mukaan?

Todennäköisesti kyllä. Asiakkailla onkin lähes aina lähtökohtana jokin valmis talomalli, valokuva tai itse luonnosteltu piirros ruutupaperilla. Siitä me lähdemme jatkamaan pitemmälle vietyjä luonnoksia, joiden pohjalta laskemme tarjouksen.

Meidän tekemien piirustusten pohjalta suunnitteluarkkitehti piirtää viralliset rakennuslupakuvat. Meidän luottoarkkitehtimme on Jukka Hankaniemi, jolta ostamme palvelut. Hän tietää, mitä me vaadimme talolta, ja mitä mahdollisuuksia luonnokset antavat.

3. Mitä minun pitää tietää toivetalostani ennen lupakuvien teettämistä?

Alkuaiheessa pitää tietää talon kokoluokka ja tulisijojen paikat. Tulisijojen paikat siksi, että niitä voidaan alkaa muurailla heti, kun hirsikehä on saatu pystytettyä tontille ja katto saatu jollakin tavalla säältä suojaan.

4. Millainen on paras rakennuspaikka? Kuka tekee perustukset?

Tilaaja hankkii tontin ja rakennusluvan. Kun talo on veistetty, koottu ja purettu hallilla, se tuodaan tontille, jossa perustusten tulee olla valmiina.

Perustukset voi teettää urakoitsijalla, mutta mekin voimme tarvittaessa tehdä ne. Useampia on tullut tehtyä.

Rakennuspaikalla on merkitystä, jotta ympäröivien vesien hallinta on helpompaa, painovoimainen ilmanvaihto toimii ja rossipohja tuulettuu. Ennen talot rakennettiin mielellään nousevaan maastoon tai mäelle, ei siis rakenneta ”kuoppaan”. Uudiskohteissa on kuitenkin aina tehtävä normaali salaojitus.

Perustukset voidaan tehdä lohkopintaisilla kiilakivillä kuten ennen vanhaan. Niitä voi saada vanhoista rakennuksista tai tilata esimerkiksi Tampereen kovakiveltä uusia.

Tuulettuva alapohja eli rossipohja tarkoittaa, että lattian alle jää vähintään 80 senttimetriä korkea, avoin ryömintätila. Rossipohjan etuna on terveellisyys eli sinne ei jää rakenteita, jotka eivät pääsisi kuivumaan.

5. Ketkä teettävät uudishirsitaloja?

Teettäjiä on laidasta laitaan. Hyvin usein pariskunnasta toisella on sukujuuret Pohjanmaalla, joten tämän tyylin talot ovat heille tuttuja. Usein asiakas kertoo lapsuusmuistojaan jostakin sukulaistatalosta ja unelmastaan vielä joskus asua sellaisessa.

6. Teettekö vain hirsirungon vai voitteko rakentaa talon valmiiksi?

Meiltä tilataan hirsirungon lisäksi yleensä myös kattorakenteet, ja näistä tehdään aina urakkatarjous. Kattorakenteet samassa paketissa on hyvä ratkaisu, koska silloin talon sisus saadaan säiltä suojaan.

Me pyrimme keskittymään päähommaamme eli hirsityöhön, mutta tapauskohtaisesti olemme valmiita viemään projektin valmiiksi asti. Jos jatkamme rakentamista hirsirungon pystytyksestä eteenpäin, se tehdään tuntitöinä johonkin sovittuun pisteeseen saakka. Runko- ja kattourakan lisäksi saatamme tehdä rossipohjan ja välipohjan kantavat rakenteet, mutta pisimmälle vietynä teemme kodin pakettina täysin valmiiksi.

Sisätyöt ovat pitkälti tavanomaista uuden omakotitalon perusrakentamista: panelointia, maalausta, värjäämistä ja vahakäsittelyitä. Tilaus riippuu asiakkaan tarpeista. Jotkut haluavat tehdä ajan kanssa sisätiloja itse, ja sehän käy, jos on intoa ja osaamista.

Joskus tehdään sopimus vain hirsirunkopaketista, mutta asiakas täydentää tilauksensa myöhemmin, ja me käymme heittämässä sen muutaman viikon keikkana. Olemme tehneet keittiökalusteita, väliovia, kiintokalusteita ja huonekaluja. Periaatteessa kaikki onnistuu.

Moni rakentaja pitää haasteellisena esimerkiksi kosteitten tilojen rakentamista hirsitaloon, mutta me osaamme ottaa hirsirakenteiden painumiset ja muut ominaisuudet huomioon.

7. Mitkä ovat perinteisiä teknisiä ratkaisuja, joista pidätte kiinni?

Me teemme hirsitalon rungon ja perusratkaisut lähtökohtaisesti entisaikojen tapaan. Ilmanvaihto tehdään painovoimaisena, ei koneellisena. Sähköistys voidaan tehdä entiseen tapaan pintavetoina, ei rakenteisiin piilotettuna. Sähkökalusteet voivat olla kierrätettyä vanhaa tai vanhan näköistä uudistuotantoa.

8. Voiko perinnetalo olla pelkästään puulämmitteinen?

Joka kamariin voidaan laittaa entiseen tapaan tulisijat, mutta energiamääräykset vaativat, että jokin peruslämmönlähde on oltava. Maalämpö alkaa olla yleisin, lämmönsiirron vaihtoehtoina patterilämmitys tai vesikiertoinen lattialämmitys.

Lattialämmitys käy lankkujenkin alle, mutta jossakin paksuudessa tulee hyötysuhteen taitekohta vastaan, koska lankku eristää tehokkaasti. Joskus tehdään sellainen kompromissi, että kosteissa tiloissa kylpyhuoneessa ja kodinhoitohuoneessa on betonivalu ja lattialämmitys, muissa huoneissa patterilämmitys.

Patterilämmitys sopii hyvin painovoimaisen ilmanvaihdon yhteyteen. Kun tuloilmaventtiilit laitetaan ikkunoiden läheisyyteen ja patterit ikkunoiden alle, lämpö nousee siten, että syntyy luonnollinen kierto.

9. Täyttävätkö entisajan luonnonmukaiset materiaalit nykyajan energiavaatimukset?

Ala-, väli- ja yläpohjan sekä seinien eristeinä on hyvä käyttää luonnonmukaisia, hengittäviä tuotteita, kuten puhtaita puukuitueristeitä.

Solumuovi- ja uretaanieristeitä pyritään välttämään, koska niiden muovi sulkee ilman liikkuvuuden.

10. Voinko käyttää kierrätysosia?

Ilman muuta. Monet haluavat käyttää uudiskohteidenkin sisustuksessa ja pintamateriaaleina rakenneosia, jotka ovat peräisin jotakin vanhasta, ehkä sukuun tai omiin muistoihin liittyvästä talosta. Niillä saadaan siirrettyä uuteen taloon vanhaa henkeä ja merkityksiä.

Purkutaloista käydään usein pelastamassa väliovia, ikkunalistoja, jalkalistoja, ovien vuorilistoja ja kattolistoja. On täysin talon rakennuttajan eli omistajan päätettävissä, paljonko hän ehtii ja haluaa käyttää aikaa purkutalokohteiden ja kierrätysosien etsimiseen.

11. Voiko teiltä tilata perinnetyylisiä, uusia kiintokalusteita?

Meiltä sujuvat myös kaikki puusepäntyöt, ja olemme tehneet muun muassa vanhan tyylin seinävieruspenkkejä ja rintapeilejä, jotka ovat koristekehikolla viimeistelyjä jalkalistoja. Aina kun lähdetään yhdistämään vanhaa rakenneosaa uusiin materiaaleihin, työmäärä ja kustannukset jonkin verran kasvavat. Siinä on tasapainoilua, mihin vetää rajan näpräämisessä.

12. Voiko uudistalossa käyttää vanhoja ikkunoita?

Joissakin tapauksissa vanhoja ikkunoitakin voidaan käyttää, mutta usein niissä tulevat energiamääräykset vastaan eli niiden täytyy täyttää tietyt arvot. Vanha kaksinkertainen lasi-ikkuna ei aina riitä. Jos haluaa tehdä siitä energiatehokkaan, sisäpokaan voi joutua vaihtamaan lämpölasielementit.

Korjausrakentamisen viranomaisohjauksesta korvo.fi-sivulta saa tietoa määräyksistä, laskutavoista ja todistuksista. Monen paikkakunnan rakennusvalvonnalla on myös omia rakennustapaohjeistuksiaan, joissa saattaa olla helpotuksia ja joustoja.

Jos vanha rakennus siirretään kokonaisena, määräykset eivät ole niin tiukat kuin uudisrakennuksissa.

13. Mistä hankitte puutavaran?

Hirret hankimme pääasiassa Posion ja Kuusamon seudun yhteismetsistä, mutta jonkin verran ostamme pieniä määriä myös paikallisesti, jos löydetään. Toiminnan alkuaikoina käytiin itsekin metsässä tarkastamassa puut ennen kaatamista, mutta nyt kun on toimittu pitempään, on syntynyt luottamussuhde puutavaran toimittajiin, ja me tiedämme, että saamme heiltä laadukasta puuta.

Käymme merkkaamassa metsässä vain paikalliset kohteet, ja tilaamme kaadon ja kuljetuksen. Jos asiakkaalla on jokin yksittäinen puu, jolla on heille tunnearvoa, voimme hakea sellaisen erikseen. Kustannuksia sellainen aina teettää.

Me emme käytä koskaan höylähirttä emmekä liimaamalla koottua lamellihirttä. Niille on muut käyttäjät.

14. Kauanko kestää valmiin talon saaminen teidän veistämöltä?

Minimissään vuosi kauppojen tekemisestä menee siihen, että hirret tulevat asiakkaan tontille. Puut kaadetaan sydäntalvella, jolloin kasvu on pysähdyksissä ja kosteusprosentti mahdollisimman pieni. Kaadettaessa niiden on hyvä olla mahdollisimman kuivia. Kun tukit tulevat meille, ne sahataan tukkivannesahalla hirsipelkoiksi ylimittaan ja sen jälkeen puiden annetaan luonnollisesti kuivua katoksessa kevään ja kesän ajan. Kun puut ovat tarpeeksi kuivia, aloitetaan veistotyö, jonka yhteydessä pelkat sahataan lopulliseen mittaansa.

15. Voidaanko hirsikehikko veistää ja koota rakennuspaikalla, kuten ennen?

Kehikko voidaan tehdä suoraan paikallekin, mutta silloin projekti on sään armoilla kauan. Hallissa se on säältä suojassa, ja meillä on käytössä hallinosturit hirsien siirtämiseen. Se tuo säästöä ajankäyttöön ja kustannuksiin.

Koko hirsikehikko kasataan hallissa kerran, sitten se puretaan, numeroidaan ja paketoidaan, siirretään rakennuspaikalle ja kasataan siellä uudelleen. Hirsien väliin nurkankauloihin asennetaan pellavaeristeet. Se on sovittamisen kannalta välttämätöntä.

16. Mitä tarkoittaa hirsitalon terveellisyys ja kestävyys?

Sisäilman laatu on hirsitalossa lähtökohtaisesti hyvä, koska talon materiaalit hengittävät. Jos hirsiin tulee lahoa tai muita vaurioita, niitä vai vaihtaa. Olen ostanut varaosiksi purkukohteista pieniä määriä vanhaa hirttä vanhojen rakennusten korjauksia varten.

Jokainen veistetty hirsi on käsityötä ja siksi uniikki. Hirret ovat erittäin kestäviä. Suomessa on vielä pystyssä tuhansia 1700- ja 1800-luvulla rakennettuja hirsitaloja. Rakennustapa tekee hirrestä lähes ikuisen. Se on ekologisuutta, jolla on suuri merkitys tämän päivän ihmisille.

17. Voiko uuteen taloon saada vanhan talon tunnun?

Oma taloni on nyt kymmenen vuotta vanha, mutta mallin ja viimeistelyn ansiosta se näyttää vähintään satavuotiaalta. Monet asiakkaat ovat käyneet katsomassa taloani ja ihmetelleet, onko tämä todellakin uusi talo.

Vanhat rakenneosat ja pintamateriaalit vaikuttavat tunnelmaan. Oman kotini ovet ovat Jurvan vanhasta kansakoulusta.

Lähes kaikkiin kohteisiin tulee jotakin vanhaa. Ovet ovat yleisimpiä. Purettavista kohteista on vielä aika hyvin saatavilla hyväkuntoisia ovia, listoja ja huonekaluja.

18. Onko mahdollista tehdä talo ”liuhaan”?

Liuhaan eli ratilleen tekeminen tarkoittaa, että talon ulkoseinä levenee hiukan ylöspäin. Liuhoja ulkoseiniä on tehty komian tähden, mutta myös siksi, että ne ovat jonkin verran paremmin suojassa sateelta. Vanhat ihmiset, joilta olen kysellyt asiasta, perustelevat sen usein paremmalla säänkestävyydellä.

Liuhaan on vaativampaa tehdä kuin suoraan, mutta onnistuu kyllä. Yhden talon olemme tehneet liuhaan. Seinä oli kuusi metriä korkea, ja korkeimman hirren kohdalla 15 senttimetriä leveämpi kuin alhaalla.

Yhden hirren matkalla vinousero on hyvin pieni. Se on silkkaa matematiikkaa ja kallistusasteiden laskemista. Ensin lasketaan, montako astetta koko seinä on lintassa, ja jaetaan se metrin matkalle, johon mahtuu kolme tai neljä hirttä. Kallistus varmistetaan vesivatupassilla, joka on säädetty linttaan, tai käytetään laudasta tehtyä ohjuria, jota viedään seinälinjaa pitkin.

Liuha rakenne vaikuttaa tietysti myös sisäpuolella. Huonekorkeudessa ero on lattian ja katon välillä noin 8 senttimetriä, sen verran seinä kallistaa. Jos ulkoseinää vasten tulee kiinteitä kalusteita, esimerkiksi keittiön kaapistoja, seinää pitää vähän koolata siltä kohtaa suoraksi.

19. Meneekö pohjalaistalon tyyli pilalle, jos sen ulkoasua muokkaa?

Pohjalaistalo on mittasuhteiltaan, väreiltään ja tunnuspiirteiltään melko vakiomuotoinen, ja ikkunat ovat yleensä ruutuikkunoita tasajaolla. Mutta uuden hirsitalon malliin voi suunnitella myös paikallista vaihtelua. Esimerkiksi Rauman kohteessa suunnittelussa oli mukana paikallinen arkkitehti, joka toi rakennuksen räystäsrakenteisiin ja kuistiin alueen tyylipiirteitä. Esimerkiksi ikkunoiden vuorilautojen koristelut ovat vaihdelleet alueittain.

20. Taipuuko pohjalaistalo vaikkapa pappila- tai kartanotyyliin?

Meitä kiehtovat pohjalaistaloissa niiden ulkonäkö ja talonpoikaishenki, ja niistä meillä on paljon tietoa. Se on meidän intohimomme, mutta se ei sulje pois vaikkapa kahdeksankulmaista taloa, jos joku sellaisen tahtoo. Teemme hirrestä periaatteessa millaisia rakennuksia tahansa.

Pitsi- ja lasikuisteja olemme tehneet aika moneen rakennukseen. Sellaiset eivät ole suoranaisesti pohjalaistaloista, jotka ovat yksinkertaisia ja suorakulmaisia, vaan ne menevät jo kartano- ja pappilatyylin suuntaan. Näyttävät, koristeelliset nurkkakotelot talon kulmissa ovat kartanoiden tunnusmerkkejä. Empiretyylisillä palkituksilla ja koristeilla sekä ikkunoiden vuorilaudoilla taloon saadaan luotua komean kansakoulun tyyliä tai kartanohenkeä.