Kirvesmies Taneli Luoma rakensi nuorena timpurina serkkupoika Toni Luoman kanssa moderneja omakotitaloja, mutta sitten iski houkutus muuttaa suuntaa. He päättivät ottaa haltuun sukunsa hirrenveistäjien vanhat taidot, kun mestareilta oli vielä mahdollista ottaa kaikki opit talteen. Se kannatti, ja nyt isät katsovat ylpeinä timpuripoikiensa työtä. Mikä perinteisissä pohjalaistaloissa on niin ylivoimaista? Tähän kysymykseen serkukset ovat tottuneet vastaamaan.

Komea pohjalaistalo pihapiireineen näyttää erehdyttävästi siltä, kuin se olisi ollut samalla paikalla aina. Maaseutuelämisen haavetta Matti ja Päivikki Mäkelä alkoivat toteuttaa jo opiskelijoina keräämällä tulevan kotinsa kalustukseksi talonpoikaisantiikkia. Matti on pohjalaisen rakennusperinnön tutkija, joka jakaa alan verkostoissa tietoa myös talojen siirtämisestä. Mäkelöiden elämäntavassa on toteutunut nousussa oleva trendi: lapsiperhe elää maalla ja vanhemmat työskentelevät joustavasti kodin ja kaupunkityöpaikan välillä.

Oman pienen perintötorpan kohtalo Etelä-Pohjanmaalla innosti Auni Tuovisen tutkimaan haastatteluin, millaista on elää siirretyssä hirsitalossa. Hän yllättyi siitä, mitä rakkaiksi nämä erityisellä tavalla luodut kodit tulevat asujilleen ja miten monitaitoiseen elämäntapaan ne opettavat. Siirtokelpoisia pohjalaistaloja voi edelleen löytää. Vinkkejä ja vertaisapua talonsiirtäjille löytyy vilkkaista verkkoyhteisöistä, ja lopputulos on palkinnut monet yli odotusten.

Liki 20 vuotta sitten Jussi, 49, ja Eeva Paljakan, 48, haave vanhasta hirsitalosta toteutui, kun he löysivät hyvän yksilön sopuhintaan Kurikasta ja sille täydellisen tontin Tuusulasta. Siirretty talo ehdittiin puurtaa juhlakuntoon juuri ennen häitä. Elämä maalla on toteuttanut toiveet. Jussi nakuttaa luhtiaitan pajassa mittatilauskenkiä, ja toimittaja Eeva keikkailee kotoa päin. Aikaa jää puuhailuun tyttärien kanssa narisevien lattioiden ja elävän tulen tunnelmassa.